Puuhateltassa lasten riemua jo 20 vuoden ajan
Juhannuskonferenssin puuhateltta on monelle lapselle ja nuorelle jo käsite, jota ilman oikeaa konffatunnelmaa ei synny. Mustameri, labyrintit, trampoliinit ja loputtomat välinevalikoimat eivät jätä ketään kylmäksi.
Puuhateltan toiminta käynnistyi vuonna 2003 Pirjo ja Timo Raunion aloitteesta. – Kun istuin konffan ajan tulkkaamassa, silloin 4-vuotias poikamme Tuomas tylsistyi lähes kuoliaaksi, Pirjo Raunio muistelee. Timo alkoi ideoida lapsille suunnattua ohjelmaa ja 2002 teimme siitä ehdotuksen konferenssitoimikunnalle. Loppu onkin historiaa.
Vuosien mittaan toiminta on laajentunut ja monipuolistunut. Yhdestä teltasta – askartelusta, puusepän verstaasta ja trampoliineista – alkanut puuhailu kattaa nykyään useamman teltan ja ulkoalueita sekä todella monipuolista toimintaa.
Harmillisesti talkoolaisten määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa ja välillä on ollut uhkana koko toiminnan lakkauttaminen, kun tekijöitä teltalle ei ole löytynyt. Ne ovat olleet raskaita aikoja Raunioille. – Pahimmillaan rakentamassa on ollut Timo ja viisi alle 12-vuotiasta talkoolaista, Pirjo muistelee surullisena. Sitä suurempi oli ilo, kun tänä vuonna mukana oli osaava ja aktiivinen aikuisten joukko, joka rakensi alueen kuntoon jo hyvissä ajoin.
lapset sydämellä
Konffan lisäksi Raunion pariskunta pitää pihapiirissään Sastamalan Kiikassa jokaviikkoista puuhakerhoa, joka kokoaa paikallisia lapsia sankoin joukoin mukaan. Enimmillään mukana on ollut yli sata lasta. Jopa paikalliset urheiluseurat joutuvat rukkaamaan aikataulunsa ”Timon kerhon” mukaan. Kerho on osa Vammalan helluntaiseurakunnan lapsityötä, mutta toimii yhteiskristillisellä pohjalla.
Pirjon ja Timon halu tarjota lapsille elämyksiä juontaa juurensa jo vuosien taakse. - Kun menimme naimisiin, totesimme, että tätä työtä haluamme tehdä yhdessäkin. On ilo tarjota lapsille terveellistä, turvallista ja hauskaa tekemistä, Pirjo ja Timo kertovat.
haasteista huolimatta eteenpäin
Mutta mikä saa Rauniot jaksamaan vuosikymmenestä toiseen monenlaisista vastoinkäymisistä huolimatta?
Pirjon vastaus palaa takaisin toiminnan alkujuurille. – Kun näemme, miten nyt jo aikuinen poikamme puurtaa Avainmedian moninaisissa haastavissa tehtävissä, että mahdollisimman moni voisi seurata ohjelmaa ympäri maata, tunnemme, että työ ei ole mennyt hukkaan, Pirjo summaa.
-Toivomme että puuhateltta voisi synnyttää lapsissa kokemuksen siitä, että konffassa on hyvä olla ja siellä on kivaa, hän tarkentaa. – Silloin Iso Kirja koetaan läheiseksi ja tärkeäksi ja voimme istuttaa lapsiimme jo nuorina ajatuksen palvelemisesta ja yhdessä tekemisestä, jonka anti siirtyy myös seurakuntiin, hän jatkaa.
Monen lapsiperheen juhannussuunnitelmat ratkaisevat lapset: puuhatelttaan on pakko päästä! Puuhateltta onkin ainutlaatuinen Suomen kristillisessä kesätapahtumien kentässä. Vastaavassa laajuudessa ei lapsille muualla ole ohjelmaa.
Nähtäväksi jää, minkälainen on yli 20-vuotias puuhateltta seuraavana kesänä. – Meillä on paljon ideoita toiminnan kehittämisestä, mutta voimavarat ja resurssit ovat rajalliset niin itsellämme kuin koko alueellakin, Pirjo toteaa.