Päihdehelvetistä vapauteen

Visioteltta oli ääriään myöten täynnä, kun neljä rosoista ja raamikasta miestä asteli lavalle kertomaan elämänmuutoksestaan. Uskoontulokertomukset vaihtelivat, mutta yhteinen tekijä kaikille oli ymmärrys siitä, että muita vaihtoehtoja ei enää ole, vaan elämä nykyisellään on tullut tiensä päähän. 

-Olin jo päättänyt tappaa itseni, mutta sitten tajusin, etten silti pääse pakoon ahdistustani, vaan koen lopullisen tappion, Tuukka kertoi. -Menin kotiin ja löysin Raamatusta kertomuksen aviorikoksen tehneestä naisesta. Jeesuksen rakastava ja armollinen suhtautuminen häneen antoi minullekin toivoa, hän muistelee.

Katu, mielisairaala ja vankila

-Nämä kolme vaihtelivat vuorotellen elämässäni ja olin jo alistunut kuolemaan nuorena, Jukka puolestaan kertoo. Kun sanoma Jeesuksesta tavoitti hänet, alkoi kova myllerrys ja kompurointi. Mielenterveyskin oli hetkittäin koetuksella. -Kaikki ei todellakaan mennyt kuin elokuvissa, hän tunnustaa.

Uusi elämä pääsi kuitenkin voitolle. Erityisesti Jukka mainitsee yhden tärkeän tekijän toipumisessaan. -Minulle oli kuin astinlauta uuteen elämään kun vihdoinkin joku näki minussa muutakin kuin vain kuluerän tai arvottoman narkomaanin, hän sanoo. Rinnallakulkemisen merkitystä ei voi liikkaa korostaa. 

Kun tatuoidut miehet möreästi lauloivat "Nosta langenneet, kanna uupuneet, lohduta ystävää", yhtyi yleisö sydämestään lauluun. Jokaisen ihmisen yhtäläinen arvokkuus Jumalan ja ihmisten edessä on arvo, jota emme saa unohtaa ulkoisista olosuhteista huolimatta.